Markkina-arvoteoriaa runoilijoille: Johdatus peruskäsitteisiin

Markina-arvoteorian perusteita on käsitelty monessakin lähteessä, yksi mainio johdatus löytyy esimerkiksi täältä. On ehkä kuitenkin paras selventää ja korostaa joitakin asioita satunnaisille lukijoille.

Markkina-arvoteoria (MAT, MA-teoria) on teoria joka tarkastelee parisuhdemarkkinoilla tapahtuvia ilmiöitä. Markkina-arvoteorian peruslähtökohta on, että jokaisella yksilöllä on joukko erilaisia kriteerejä jotka vaikuttavat asianomaisen henkilön parinvalintaan. Ainoa oletus joka näistä kriteereistä tehdään on, että kriteereiden välillä on yhtäläisyyksiä ihmisten ja/tai sukupuolen kesken. On siis olemassa tiettyjä ominaisuuksia jotka ovat keskimääräistä tärkeämpiä kuin muut ominaisuudet.

Esimerkki: Miehen pituus on eräs miehen markkina-arvoon vaikuttava ominaisuus, jos keskiarvoa pitemmät miehet ovat keskimääräistä halutumpia pariutumiskumppaneita verrattuna lyhyisiin miehiin.

Perusmuodossaan markkina-arvoteoria ei ota kantaa siihen mitä nämä vaikuttavat kriteerit ovat, ei edes siihen kuinka suurta näiden kriteerien yhtäläisyys ihmisten kesken on. Kriteereihin joudutaan kuitenkin ottamaan kantaa jos teoriaa halutaan soveltaa käytäntöön.

Markkina-arvoteoria ei esitä moraalisia tulkintoja eikä tarkoituksena ole mollata alhaisen markina-arvon omaavia ihmisiä, naisia tai mitään muutakaan ryhmää. Tavoitteena on muodostaa malli, jonka avulla voidaan selittää ja ymmärtää paremmin inhimillistä käyttäytymistä parisuhteissa ja niihin pyrittäessä. Teoria ei myöskään varsinaisesti sano mitään yksilöistä, se kertoo ainoastaan siitä miten ihmiset keskimäärin toimivat.

Markkina-arvoteoria tarkastelee todellisuutta mahdollisimman objektiivisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että lähtökohdaksi ei oteta sitä mitä ihminen sanoo tai luulee arvostavansa, vaan tarkastelun kohteena on se miten asianomaisen henkilön arvot ilmenevät käyttäytymisenä käytännön tilanteissa.

Esimerkki: Se että nainen sanoo, että miehen pituudella ei ole merkitystä, ei voi olla objektiivisesti tarkasteltuna totta, jos nainen valitsee järjestelmällisesti kumppaneikseen keskimääräistä pidempiä miehiä. Sillä tekeekö henkilö valinnat tiedostaen vai tiedostamattaan on merkitystä vasta kun tilannetta halutaan tietoisesti muuttaa.

Perinteisissä MAT:ia käsittelevissä teksteissä törmää usein käsitteisiin YTM - ylemmän tason mies, KTM - keski tason mies, ATM - alemman tason mies YTN - ylemmän tason nainen, KTN - keski tason nainen ja ATN - alemman tason nainen. Näillä käsitteillä viitataan asianomaisen henkilön menestykseen parisuhdepeleissä.

On huomattava, että tyypillisesti AT/YT käsitteillä viitataan menestykseen koko ihmisten joukossa, ei pelkästään asianomaisen sukupuolen sisällä. Esimerkiksi kun määritellään, että 20 prosenttia ihmisistä kuuluu kategoriaan YT, EI tarkoiteta, että 20 prosenttia naisista olisivat YTN:iä ja 20 prosenttia miehistä olisivat YTM:iä, vaan tarkoitetaan, että 20 prosenttia KAIKKIEN ihmisten joukosta kuuluvat YT:siin. Käytännössä tilanne on suurinpiirtein se, että 15 prosenttia naisista ovat YTN:iä ja 5 prosenttia miehistä ovat YTM:iä. (Oletetaan, että naisia ja miehiä on yhtä paljon.) Sama toimii kääntäen AT:den kohdalla. Kategorioiden prosentuaaliset osuudet ovat kiistanalaisia, edellisessä esimerkissä ne olivat keksittyjä.

AT/YT käsitteiden suhde markkina-arvoteoriaan on hieman ongelmallinen. Tämän blogin yhteydessä vältämme käyttämästä AT/YT kategorioita kunnes kyseiset käsitteet on määritelty paremmin. Määrittelyyn tarvitaan muun muassa enemmän analyysiä preferensseistä, joihin paneudun seuraavaksi.