Tutkimuksen tavoitteita
Tavoitteeni on saavuttaa tuloksia, jotka auttavat yksilöä selviytymään pariutumisen mutkikkaassa maailmassa. Suurin painoarvo on siis suoraan käytäntöön sovellettavilla tuloksilla, joten oma osansa tässä blogissa on myös empiirisesti suoritettavalla hypoteesin testauksella. Pariutumiskuvion kokonaisuuden syvällisempi ymmärtäminen on toki jo sellaisenaan arvokas tavoite, joten yritän tässä suhteessa tuottaa yhteiskunnalle lisäarvoa.
Pyrin ilmaisemaan triviaaliltakin vaikuttavat tosiasiat pariutumisesta, jotta teorian muodostaminen olisi mahdollista. Tästä kaikki tiede lähtee liikkeelle, joten yritän samaa lähestymistapaa tässä blogissa.
Joissain tapauksissa voin kenties antaa yhteiskunnallisille päättäjille suuntaviivoja optimaalisesta toiminnasta, joten en välttele myöskään yhteiskunnallisten suositusten antamista, mikäli ne mielestäni parantaisivat kokonaistilannetta.
En yritä itsetarkoituksellisesti päivittää blogia, mikäli mitään sanottavaa ei ole, joten päivitysaktiivisuus voi olla suhteellisen vähäinen. Teorian muodostaminen on tunnetusti hidasta.
Pyrin ilmaisemaan triviaaliltakin vaikuttavat tosiasiat pariutumisesta, jotta teorian muodostaminen olisi mahdollista. Tästä kaikki tiede lähtee liikkeelle, joten yritän samaa lähestymistapaa tässä blogissa.
Joissain tapauksissa voin kenties antaa yhteiskunnallisille päättäjille suuntaviivoja optimaalisesta toiminnasta, joten en välttele myöskään yhteiskunnallisten suositusten antamista, mikäli ne mielestäni parantaisivat kokonaistilannetta.
En yritä itsetarkoituksellisesti päivittää blogia, mikäli mitään sanottavaa ei ole, joten päivitysaktiivisuus voi olla suhteellisen vähäinen. Teorian muodostaminen on tunnetusti hidasta.
posted by One who masturbates at 14:46
2 Comments:
Empiriasta.
Jotta hypoteesin korrelaatiota todellisuuteen voitaisiin luotettavasti mitata, koeasetelmassa pitäisi olla tarpeeksi suuri koeryhmä, samoin verrokkiryhmä. Lisäksi olosuhteiden pitäisi olla hallittavissa ja raakadata pitäisi hankkia tarkkailemalla koeryhmää ja -tilannetta (johon et itse saa ottaa aktiivisesti osaa, muuttuisit objektiivisesta tutkijasta yhdeksi tutkimussubjekteistasi). Lisäksi tutkimuskysymys pitää muotoilla hyvinkin tarkkaan, ja tutkimuksen metodin soveltua tutkimuskysymyksen selvittämiseen.
Voisin kuvitella, että pienimuotoisin mahdollinen tutkimusasetelma voisi olla muotoa 'ATM, YTM ja KTM menivät kauppaam' tutkimuskysymyksen ollessa 'Johtuuko eritasoisuus ulkonäöstä vai tutustumismetodista?'. Tällöin '(A)ATM, (A)YTM, ja (A)KTM menivät kauppaan' ja koe toistetaan verrokkiryhmällä '(B)ATM, (B)YTM, ja (B)KTM'.
Kassaneitien määrän tulee olla edes etäisesti representatiivinen, esim. 20-100 kpl. Representatiivisuuden voi määritellä kassaneitien tapauksessa vaikka sillä määrällä kassaneitejä, jonka yksi mies voi kohdata kalenterikuun aikana, tietty prosenttiosuus esim. jnk kaupungin kassaneideistä on todennäköisesti tutkimuskäyttöön liian suuri.
Olennaista on, että tutkimusryhmän kaikki M:t käyvät puhuttelemassa samaa kassaneitiä, mielellään järjestystä vaihdellen niin, että kassaneidin väsymysasteen vaikutus sosiaaliseen kontaktihalukkuuteen ei käy merkittäväksi tekijäksi.
Tutkimus standardoidaan niin, että annetaan näille eritasoisille miehille tehtäväksi esim. yrittää saada kassaneidin puhelinnumero omavalintaisella (oletettavasti eritasoisella) metodilla, ja miehen ja kassaneidin puhe nauhoitetaan; miehelle myös lomake, johon hän ruksii fyysiseen responssiin sopivat määreet (esim. hymyili, käänsi katseensa puoleeni, käänsi katseensa poispäin jne). Nauhoitukset litteroidaan lomakevastausten kanssa, ja niitä verrataan toisiinsa.
Jotta pystyttäisiin määrittelemään, johtuuko eritasoisuus metodista vai ulkonäöstä, uusinnetaan koe samoilla tutkimussubjekteilla, tällä kertaa niin, että annetaan standardirepliikki, jolla tutkimussubjektit koettelevat kassaneitiä. Sama responssilomake, nauhat litteroidaan, niitä verrataan toisiinsa. Ja sen jälkeen voikin sitten aloittaa tutkimuskysymyksen analyysin.
Apropos, lomakkeeseen tulisi fyysisen responssin arvioinnin lisäksi laittaa M:n arvio kassaneidin markkina-arvosta, kellonaika, sekä arvio M:n jäljessä tulevan jonon pituudesta. Ostosten määrä, arvo ja laatukin olisi hyvä standardoida, jotta esim. M:n arvioitu varakkuus ei pääse tässä tutkimuksessa haittaamaan tutkimuskysymyksen selvittämistä, varakkuuden vaikutusta MA:oon voi tutkia sitten toisessa kokeessa.
Yritän pitää mainitsemasi seikat mielessä. Ryhmässämme on vain yksi virallinen testihenkilö (Stetson), joten siinä suhteessa mitään kuvaamasi kaltaisia kattavia testejä lienee vaikea toteuttaa. Teemme kuitenkin parhaamme käytössämme olevilla rajallisilla resursseilla.
Lähetä kommentti
<< Home